Torstaina tottista Sinna pikkusiskon, Ulpun kanssa Mentiin siis Popekon tottisvuorolle, mutta kato oli käynyt porukassa. Mutta voihan sitä reenata vähemmälläkin porukalla. Sinnalle seuraamista, maahanmenoja (, jotka takkusivat märän maan vuoksi) ja eteenistumista sekä kolme huippua kapulan noutoa. Ihana into ja kapulan luovutukset käteen (kylläkin ilman loppuasennon vaatimista) lämmittivät mieltä ja oli hauskaa tehhä yhessä pikkuneitin kanssa. Lopuksi muutaman askeleen seuraamista ja siitä loppupalkaksi kahen patukan leikkiä. Jippii! Sen jälkeen Ulpu kehiin 

Perjantaista sunnuntaihin viikonloppu vierähti ihan huippukivasti Kaatamon Erämajalla pelastuskoiraleirillä. Perjantai-iltana oli tiedossa lavastettu sienestäjän etsintä. Kokeneet koirat pääsivät hommiin ja kaikki ihmisväki vuorollaan koirakkojen apuohjaajiksi, tarkoittaen viestintää, suunnistusta jne.

Lauantaina jakauduttiin kahteen sakkiin ja porukat suunnittelivat toisilleen ristiin harjoitukset. Jokainen sai esittää toiveen, mitä omalle koiralleen halusi, ja niitä toiveita toinen ryhmä sitten kuunteli, jos kuunteli Sinnalle haluttiin jälkeä ja erityisesti jäljennostoa (, kun sitä ei varsinaisesti ole otettu ollenkaan). Ja sellainen harjoitus saatiin. Tehtävänämme oli tarkastaa tien pohjoispuoli ja sieltähän se jälki sitten nousikin tiestä pohjoiseen päin. Sitä ennen kuin jälki nousi oli alku kuitenkin aika takkuilevaa, johtuen ehkä ryteikköisestä metästä. Sinna himmaili Arton takana tai pyrki tielle. Nostapa siinä sitten jälkeä Onneksi Sinna kuitenkin eteni suht hyvin siinä vaiheessa, kun se sitten nappasi jälen. Tai aluksi sai ilmavainun jälestä ja jäi pyörimään, kunnes löysi jälen ja lähti hyvin ajamaan. Eka esine jäi maassamakaavien kuusten luo, kun oli säätöä liinan kanssa, joka oli kaksi kertaa pyörähtänyt Sinnan takajalan kanssa. Seuraavat kaksi esinettä merkkasi nuuskaisemalla, muttei ilmaissut. Eipähän sillä ole mettässä vielä esineitä ilman purkkeja ollutkaan, joten ymmärrettävää. Arto käski esineellä maahan ja purkkipalkat. Annettiin Sinnan jälestää vielä toiselta esineeltä tielle saakka, kun kerta halusi ja palkattiin lopuksi tien reunassa, mistä jälki ilmeisesti jatkui tien yli toiselle koiralle.

Sunnuntaina keskityttiin vielä tarkemmin pelkkään jäljen nostoon kolmella harjoituksella. Eli Jossu teki Sinnalle jälkiä tiestä pois päin/tien suuntaisesti 3 kpl. Jäljet olivat vain noin 100 metriä/jälki ja päättyivät esineeseen. Ekan jälen nosti hyvin ja lähti varmanoloisesti etenemään. Jälki sisälsi kaksi ojan ylitystä, jotka sujuivat ongelmitta. Esinettä nuuski, muttei ilmaissut (purkit jäivät mökille ). Käskyllä maahan.

Tokalla harjoituksella Tiia vähän sössi.. Tiia huomasi, että Sinna merkkasi jäljen, muttei osannut lukea koiraa, että se lähti ajamaan jälkeä, varsinkaan kun hölmönä oletti, että jälki lähtee toiseen suuntaan. Sinna oli siis jälestänyt frolic-kasalle saakka (, mitkä jätettiin siis yksin kasa/jälki jokaiselle jälelle noin jälen alkupuolelle vahvistukseksi), kun auto meni ihan läheltä ohi ja Tiia yritti kutsua Sinnan luokse, ettei ryntää auton alle (liina oli perässä, mutta Tiia ei pitänyt siitä kiinni). Eihän se Sinna tullut, kun söi froliccejaan, mitä Tiia ei tajunnut, ennen kuin jälentekijä sanoi, että elä nyt koiraa jäleltä pois kutsu! Hupsis.. No jälestys jatkui ja toinenkin auto meni ohi, minkä ajaksi Sinna pysähtyi ja katsoi tielle, mutta jälen ajaminen voitti auton räksytyksen. Jälleen esineen pieni merkkaus, muttei ilmaisua.

Kolmannella jälen nostolla olisi lähtenyt takajälkeä, mistä jälentekijä heti ilmoitti ja Tiia kutsui pois. Lähetys oikeaan suuntaan ja jälki nousi helposti. Esineen nuuskaisu, ei ilmaisua.

Mutta mitä olisi leiri ilman leikkikavereita, joita vuorollaan olivat kaksi keskikokoista snautseria, flättejä (, joiden kanssa lähinnä hengailtiin) ja suursnautseri, jonka luokse Sinna karkasi ulos leikkimään.

Eilen illalla oli kotona väsynyt pieni koira, joka sätki unissaan Jaksoi kuitenkin iltaruualla tehdä varmaan yli kymmenen (?) toistoa rullan nostoa Nyt on meneillään se, että Sinna tuo kyllä rullan jo käteen saakka lähes poikkeuksetta, mutta irrottaa sen heti. Eli yritetään saaha pitoa.