Eilen illal peltotien lenkillä Kaapokin pääsi kirmaamaan vapaana. Kaapolle leikki Sinnan kanssa tarkoittaisi sitä, että "ole sinä lammas, niin minä paimennan". Alkuun kaksikko juoksi aivan päättömästi pitkin poikin. Kaapo kompastui ruohomättääseen ja kaatui 360 astetta selän kautta ympäri ja jossain vaiheessa törmäsi Sinnaan niin että ulina kävi. Oli aika laittaa moisille "leikeille" piste. Ei kun vaan ryntäys aina koirien väliin, kun Kaapo koitti alkaa käskyttää Sinnaa liikkeelle ja komento päälle. Muutaman toiston jälkeen toimi (paitsi loppulenkistä Kaapo koitti jatkaa jälleen) ja Sinnakin tajusi, ettei kannata lähteä juoksemaan, niin toinen ei voi jahata. Sisällä Kaapo ei ole enää koittanut paimentaa Sinnaa, kisua tai pupsaa. Toinen lenkin teema oli luoksetulot. Kaapo pysyi kyllä hyvin jengin mukana, mutta lähinnä se seuraili, missä Sinna menee. Luoksetuloja pitää meidän ja Kaapon välillä vielä harjoitella. Eilen Tiian sairaspäivän pikkutekemiseksi niitä harjoiteltiin myös sisällä + istumisia ja maahanmenoja ryhmäharjoituksena Sinna+Kaapo 

 

Lenkin jälkeen Kaapo oli sitä mieltä, että ei ollut aika vielä mennä sisälle, vaan se livahti oven raosta pihalle Eikä tullut kutsusta Arto otti muutaman askeleen Kaapoa kohti ja Kaapo väisti, joten aateltiin, että olkoon, takaa-ajamaan ei lähetä! Jätettiin Kaapo yssikseen pimeään ulos ja ovi kiinni. Välillä käytiin huutelee, josko poitsu suvaitsee tulla sisälle. Vartin päästä tuli.

 

p.s. Sinna vaikutti eilen jo ihan normaalilta eikä niin paljon nytkynnyt selkänsä kanssa. Tänään tottis, niin ehkä osaltaan näkee työintoa seuraamalla, onko pikkukoira okei. Ainakin aamulla olisi koittanut kovasti lähteä auton kyytiin eli jonkinlaista reenikaipuuta havaittavissa

 

p.p.s. Popekon joukkue voitti viikonloppuna pelastuskoirien katselmuksissa hoppeeta! Onnea