Kun ei olla hirmuisasti reeneihin päästy/keretty/jaksettu/kehattu, niin ollaan puuhailtu kotona. Toissa iltana rullan nostoa purkkipalkalla. Hieman liian sähläystä, mutta yritys on pääasia Eilen Arto ja Sinna jälleen tottistelivat lelupalkalla haukutuksien kera seuraamista ja muutama nopsa maahanmeno, hyvä meininki! Jäävistä maahanmeno on aikas hyvä, istuminen vaatii käsiavun. Istuu kyllä ilman käsiapua, mutta varastaisi heti perään jatkamaan seuraamista, kun ei tajua vielä, että pitää jäähä istumaan. Tuskin tarvii montaa toistoa, ennen kuin tajuaa. Seisomista ei olla vielä aloitettu.

 

Eilen "pyöräiltiin" mettätietä (puolet matkasta piti taluttaa, kun tie oli mennyt ihan upottavaksi mudaksi) Sinna vapaana humppasten. Käytiin kääntymässä kauemmalla "naapurilla", missä Sinna oikein pätevänä puikkelehti sähköaidan ali lehmien luo ja takaisin. Lehmät ei pelänneet ja Sinna ei kiihkoillut eikä haukkunut, joten eipä tuossa mitään, moikkailkoon "kavereita" Meiän pihan viereiset lemmut vielä välillä pelottaa Simpuraa, kun ne on niin nuoria villejä hiehoja, jotka aina rymistää uteliaina kohti kattomaan. Iltasin pimeellä, jos Sinna käy yksin iltalirulla, pentuli ei aina välttämättä heti uskalla lähteä portailta mihkään. No eipä tuo niin ihme, kun ei ole katuvaloja eikä mittään.

 

p.s. Reme on asiantuntevasti ottanut uunin päällykseen olosijakseen. Kyllä se vaan kissuilla veri vetää lämpimään..