Jo aamu alkoi touhukkaasti Sinnan herätessä puoli seitsemältä normaalin seitsemän heräämisen sijaan. Ehkäpä tytsy aavisti. että tänään tulee olemaan huikea päivä

Aamupisureissulla Sinna näki kaukana olevan ihmisen menevän autolleen. Tilannetta seurattiin valppaana, mutta hissunhiljaa. Pikkuinen sai käytöksestään huimat kiitokset ja namit

Aamapäivällä lähettiin ajelemaan kohti Ahvenisen mökkiä. 70 kilsan matka sujui aluksi itkuisissa tunnelmissa (autossa oloa ei oltu harjoiteltu viikon aikana vielä kertakaan). Uuron Shellillä pysähyttiin pissille ja loppumatka menikin suht rauhallisesti välillä luuta natustellen.

Perillä odotti Arton isi, Tuija ja Nella-newfoundlandinkoira ja Viivi-kultainennoutaja. Emäntä ja isäntä moikkasi koirulit ensin, jotta Nellan ja Viivin enin alkuinnostus hieman tasaantuisi. Sitten oli vuorossa Viivin ja Sinnan ensikohtaaminen mökin sisällä. Sinna oli hetken hieman varovaisempi kuin eilen Vikin kanssa, mutta hetken nuuskuttelun jälkeen oli jo leikin vuoro. Lyhyen leikkituokion jälkeen Viivi lähti ulos juoksemaan ja paikalle saapui karhumainen Nella, joka olikin Sinnasta täyden 60 kilon painollaan aika hurja ilmestys. Nellan tullessa voimalla nuuskuttelemaan Sinnan häntä napsahti jalkojen väliin ja Nellan leikkiyritykset väistettiin tarkkaan. Onneksi Tuija sai Nellan hienosti rauhoittumaan ja Sinnakin uskalsi jo tehdä tuttavuutta. Päivä meni välillä vauhdikkaasti, välillä rennon lepppoisasti, kun Sinna ja Viivi telmivät sisällä ja ulkona ja taas sisällä ja ulkona, niin kauan, että Viiviltä taisi mennä touhuun vähän hermo ja murina astui kehiin Sinna-pennnunhöpelö ei tajunnut moisesta koirankielestä tuon taivaallista vaan hyöri ja pyöri Viivin mahan alla ja nyhti hännästä sekä nuoli toisen suupieliä jopa tämän muristessa   Piti useampaan otteeseen nostaa Sinna pois hääräämästä, jotta Viivi saa rauhassa nukkua. Sinnakin malttoi nukahtaa vasta pitkän hereilläpysymiskamppailun jälkeen. Pentu vietiin mökin makkariin nukkumaan rauhassa ja sieltä se heräsi vasta syömään. Toiset pikkunokoset otettiinkin sitten mökin olkkarin lattialla.

Nellan kanssa yhteisolo parani loppupäivää kohti. Nellan rauhoittuminen ja leikkiyritysten lopettaminen rohkaisi Sinnaa kovasti ja niinpä uskaltautui SInna Nellankin häntään ja kauluriin kiinni. Hieno parivaljakko ne kyllä oli vieretysten istuskellessaan

Mökiltä kotiin lähdettiin parin uuden lelun ja suuren unisuuden kera. Kiitos mukavasta päivästä suurella joukolla, paikalla oli parhaillaan kahdeksan ihmistä ja kolme koiraa.

Matka kotiin meni nukkuessa eikä pissipysähdyksiä tarvittu. Säästyivätpä muuten mökin matotkin lirutuksilta

     

  

 

   

 

 

 

 

 

 

Illalla saapui vielä vieraita, jotka Sinna otti vastaan unien maasta käsin. Pentu sai rauhassa nukkua, kunnes ensimmäiset elonmerkit jälleen palautuivat. Sitten kierrettiin sylistä syliin ja vähän leikittiin, kunnes oli iltaruuan aika. Sinnaa odotti ruuan jälkeen aikamoinen ylläri, kun jälkkärinä odotti raakaa jauhelihaa. Moinen herkku oli eilen jäänyt saamatta, kun pääruoka ei maistunut loppuun asti. Jauhelihan neiti hotkaisi sekunneissa ja nenä kävi kovasti sekä ennen syöntiä että vielä tovin syönnin jälkeen!