Näköjään viime päivityksessä tuli hehkutettua Sinnan hyvää käytöstä.. No, those days are gone Yöllä Simpura vahtii käytävän ja ulkoa tulevia ääniä ja päivällä telkkaria, jota on siis tullut katteltua viikonlopun aikana ihan riittävä määrä Tiian sairastelun vuoksi.

 

Jotain pientä ollaan kuitenkin tehty. Perjantaina Arto ja Sinna kävivät potkurilenkillä ensimmäistä kertaa vetovaljaiden kanssa. Suuntana oli -ylläriylläri- Tiinalle ja Remulle päin, joten vauhdista ei tarvinnut tinkiä Kotiin päin Arto otti suosiolla vetokamppeet pois ja Sinna hölkytteli potkurin vierellä.

 

Perjantaina sattui myös Arton ja postinkantajan tapaaminen rappukäytävässä Sinnan railakkaiden huutojen kuuluessa sisältä (juu-u, postimies on Sinnan lemppari ). Postimies kysyi: "Onko se äkänen?" Ei. "Kuulostaa aika ärhäkältä." Himputin Simpura.

 

Tänään tottisteltiin olkkarissa seuraamisen ja istumassa- ja maassapaikallaolon verran. Seuraamisessa hyvää olivat 90 asteen käännökset ja parin askeleen seuraamiset, mutta siitä pidemmissä pätkissä neiti jätättää reilusti. No joo, harjoituksen puutetta. Paikallaan istuminen ja maahanmeno olivat onnistuneet.

 

Tänään tehtiin myös jälkiesineilmaisuja kolme kpl kotona. Jokainen esine oli sellaisenaan eli ilman purkkeja tai kansia ja hyvin meni Eka oli loistava, tokalla ennakoi ja vasta tokalla kannustuksella meni tarpeeksi lähelle esinettä maaten. Kolmas oli nopsa, mutta nyt mentiin jo vähän turhankin lähelle, kun esine jäi etutassun alle ja sitä piti vähän suulla mukeltaa. Jostain on nyt löytynyt Sinnalle tuota intoa tähän hommaan, kun ei tarvitse enää aikailla. Tai sitten se on vain varmuutta, että kyllä tää maahanmeno varmasti oli nyt tässä se toivottu juttu.

 

p.s. Sinnalle on ilmestynyt taas hilsettä, mitä ei ole ollut sitten pikkupentuajan. Voiskohan nää pakkaset vaan tehä, vai enteileekö se jostain karvanlähöstä tai juoksuista?

 

p.p.s. Ilmoittauduttiin Koillis-Sawo Showhun Tuusniemelle ensi kuun näyttelyyn. Onkohan muita holskuttimia tulossa paikalle?