Perjantai-iltana oli Popekon etsintäharjoitukset Kulhossa. Sinna pääsi meiän ryhmän vipona koirana hommiin. Sinnalle tiedossa oli partiointitehtävä. Kello oli siinä vaiheessa jo puoli kymmenen ja kesken tehtävämme ennätti tulla pimeä. Taskulamppuja ei ollut mukana, mutta onneksi Sinnan liiveissä on sukeltajan valo, niin näki, missä koira viilettää. Tehtävämme oli partioida kahden tien väliin jäävä levenevä kolmion muotoinen metsäalue (teiltä mitattuna 300 metrin pituinen alue, mutta alue leveni voimakkaasti). Otettiin alue haltuun jakamalla se siivuihin poikittain. Lähdettiin lännen puoleiselta tieltä (oikealta) matkaan ja Arto sanoi haku-käskyn sen kummemmin lähettämättä. Sinna teki aivan loistavan syvän piston alkuun Alussa Sinna muutenkin irtosi meistä hyvin ja kierteli aluetta nenu pystyssä. Partiointi kesti kuitenkin yhteensä 45 minuuttia, joten jossain vaiheessa Sinnalle tuli vähän väsy ja se himmaili ihmisjoukkoa lähempänä, mutta sitten taas virtaa löytyi ja koiruus eteni itsenäisesti. Toiseksi viimeisellä alueen leikkauksella alamäessä Sinna pysähtyi ja nosti nenun niin ilmaan, että etujalatkin nousivat maasta Sinna ei kuitenkaan osannut paikallistaa hajua, vaan lähti pohjoisen suuntaan (kartassa "alaspäin") ja Arto meni perässä. Pienen lenkin heittivät ja palasivat takaisin ja jatkettiin matkaa. Tehtiin vielä yksi leikkaus sivummalla, mutta puolessa välissä maalimies ilmoitti radiopuhelimella, että ohi mentiin. Oli nähnyt piilostaan koiran merkkauksen. Leikattiin viistosti takaisin edelliselle kulkemallemme reitille. Edellisellä merkkauspaikalla Sinna ei kuitenkaan tehnyt elettäkään. Maalimies seurasi piilostaan (, joka ei siis ollut vielä kellekään selvillä) ja antoi vinkin: "Mistähän se tällä kelillä voisi hajun saada?" No niinpä tietysti: ilma oli viilentynyt ja maalimies oli mitä ilmeisimmin rinteessä, joten viileä ilma laskeutuu alaspäin. Mentiin siis läheisen montun pohjalle ja sieltä Sinna lähtikin itsenäisesti etelään (kartalla ylöspäin) ja heitti pienen lenkin ja löysi ukon! Opettavainen reeni! Maalimieheltä tuli hyvää vinkkiä, että olisi kannattanut tarkastaa Sinnan ensi kerralla merkkaama kohta joka suuntaan, eikä vain siitä suunnasta, minne Sinna aluksi lähti.

 

Kartassa kuljettu partiointi lähtee siis teiden risteyksestä "alhaalta". "Oikeanpuoleisen" tien reunasta lähdettiin kohti "vasemmanpuoleista" tietä. Viimeisellä leikkauksella kohti "oikeanpuoleista" tietä, edettiin siis vain puoleen väliin, kun saatiin tieto, että ohi oltiin menty eli käännyttiin edelliselle leikkaukselle ja kun päästiin montun pohjalle Sinna sai hajun ja kävi etelän puolelta (kartassa ylempää) lenkin ja löysi maalimiehen (piste) leikkauksen eteläpuolelta.

 

Loppuun vanhoja kuvia kännykästä.

 

Ykä A-pisteellä oottamassa viestireenissä.

 

Sinna ja Ykä A-pisteellä.

 

Sinnan ja Ykän viimeinen yhteislenkki Nopsakilla.

 

Sinna lähdössä hoitoon ja Ykä lähdössä mamman luo.