Eilen saapui Ykä meille hoitoon ja viipyykin sitten maisemissa seuraavat kolmisen kuukautta Sinna ja Ykä ovat leikkineet ja kulkeneet peräkanaa nyt jo toista päivää. Sinnasta väsymyksen jo huomaa, mutta Ykästä ei Yö meni aika vähillä unilla, kun vähän väliä alkoi kuulua tassujen tepsutus, sitten käsky takaisin nukkumaan ja kohta taas uudelleen tepsutusta..

 

Tänään aateltiin väsyttää kaksikko henkisesti peltojälellä. Tai no Sinnahan oli jo valmiiksi aika naatti, mikä näkyi jälestysvauhissa, mutta kivasti se jaksoi tsempata väsystään huolimatta. Ykä puolestaan oli täysin vastakohta: intoa kuin pienessä kylässä, tai isommassakin Aateltiin kokeilla tapaa, jolla Sinna on jälelle opetettu: kaulapannassa, liina jalkojen välissä, ei anneta kaahata ja namia vaihtelevasti askelilla, pelkkä suora. Tää tapa ei nyt oikein Ykälle käynyt, tai ainakin mielentila oli väärä. Pitäs varmaan väsyttää poitsu jollain pyörälenkillä ennen jälestystä. Tai ehkäpä tuo mielentila tasottuu, kunhan ennättää kotiutua. Mutta onneksi näitä jälestystapoja on jonnii verran saanut sivusta seurata muunkinlaisia, niin ensi kerralla koitetaan jotakin vähän muuta. Ja tosiaan haetaan vähän matalampi vire touhuun, jotenkin  Viteon lopussa pätkä Ykänkin touhua.

 

 

Reme on löytänyt jo jokin aika sitten yhdeksi mielipaikakseen lavuaarin Kuva: Sanna Räsänen

 

 

 

Ja loppuun kuvasia alkukuun Popekon hakuleiriltä, kun Sinna harjoittelee irtorullan tuontia. Kuvat: Kaisa Kuisma. Kiitti kuvista!

 

 

Arto virittelee Sinnaa rullaan