Lauantaiaamuna Arto opetti vitsillä Sinnaa hieman ryömimään Sehän meni hienosti namilla avittaen Mutta ehkä myö jätetään tää taito hautumaan, ettei tuu onkelmia maassapaikallaolon kanssa, ja harjoitellaan ryömimistä sitten joskus myöhemmin pelastuskokeiden tottista varten.

 

Lauantaina lähdettiin Ahvenisen mökille. Illalla otettiin Sinnalle yksi hakuharjoitus partiointina. Tiia meni piiloon reilun 10 metrin päähän mökkitiestä tuulen yläpuolelle. Sinna saapui Arton kanssa paikalle hihnassa ja merkkasi heti Tiian jäljet. Arto ei kuitenkaan päästänyt Sinnaa jäljille, vaan tarkoitus oli saada merkkaus ilmavainusta. Ja Sinnahan merkkasikin heti jäljen jälkeen matkan jatkuttua ja todella vahvasti veti penkalle. Arto lähetti Sinnan ja osoittuikin, että Tiia oli juuri suoraan kohdalla, vaikkei Arto ollut lähettäessään uskonut, että Tiia olisi vielä siinä kohtaa  Sunnuntaiaamupäivällä otettiin valosan aikaan pari samanlaista harjoitusta. Ekana piiloon meni Arton sisko ja tokana Tiia. Molemmilla kerroilla Sinna alkuun merkkasi jäljet, mistä maalimiehet olivat metsään poikenneet, mutta kun ei siitä päässyt, niin merkkasi hyvin voimakkaasti ja myös saamansa ilmavainun ja löysi maalimiehet erittäin helposti Huippuu! Aamulla otettiin vapaamuotoisempi piiloleikki, kun metsälenkillä Arto jättäytyi porukasta vähin äänin piiloon. Tiia seurasi Sinnan reaktioita. Vähän ajan päästä Sinna huomasikin Arton puuttuvat joukosta ja se nosti nenun pystyyn ja lähti takaisin päin. Tiia lähti mitään sanomatta Sinnan perään. Sinna törmäsi edetessään jossain vaiheessa Arton jälkiin ja veti niitä pitkin loppumatkan.

 

Kyllä Sinnalle kelpais tollanen metsän keskellä elely niin kuin möksällä! Voi harmi, kun ei ollut kunnon kamera mukana, niin hienolta näytti koirulin meno hohtavassa hangessa jalkapallon perässä Tässä kuitenkin yksi kännykkäkameran räpsy..