Hakuiltiin Lykynlammella tänään. Sinnalle otettiin kuusi maalimiestä: ääni, takalinjalla siirtyvä haamu ja kahteen otteeseen keskilinjalta pakenevat tuplahaamut muistikuvina. Ekan ääniavun antaneen ukon etsi hyvin, vaikkei suoraan löytänytkään. Toka ukko siirtyi haamun näytön jälkeen reilu 10 metriä samalla, kun Sinna pyöräytettiin ympäri. Hienon suoran piston Sinna teki paikkaan, jossa oli haamun nähnyt ja eteni enempiä miettimättä kohti ukkoa ja löysi. Keskilinjalta pakenevat maalimiehet eivät enää menneet ihan niin mutkitta. Sinna sai valita kumman ottaa eka. Sinna ei kuitenkaan irronnut tarpeeksi syvälle, vaan kävi joka lähetyksellä tarkastamassa paikan, jossa Tiia oli aiemmin maannut maalimiehenä toiselle koiralle.. Otettiin siis ääniapu ja sitten löytyi. Myös toiselle puolelle otettiin varmuuden vuoksi vielä ääni, sillä Sinnalla ei luultavasti olisi enää ollut aiemmin annettu näköapu mielessä. Sama otettiin vielä uusiksi. Maalimiehet eivät paenneet yhtä syvälle ja nyt ne löytyivät paremmin, kylläkään intoa ei enää hirmuisesti ollut.. Tuo on kyllä tosi haasteellinen maasto niin ohjaajalle kuin koiralle. Keskilinja ei nimittäin ole kovinkaan selkeä ja hyviä lähetyspaikkoja joutuu vähän etsimään. Molemmin puolin keskilinjaa on paljon maaston vaihteluita sekä polkujen ylityksiä. Kerran ollaan aiemmin oltu ko. maastossa. Mutta kiva ilta kuitenkin oli porukalla reenata!