Arto lähti tänään Ouluun, joten tytöt reenasivat Tiian tallilta tulon jälkeen ihan issekseen. Tämän illan reeninä oli jälki: kaksi suoraa, joista ensimmäinen noin 20 metriä heinäpellolla ja toinen noin 10 metriä tasaisella multapellolla. Molemmissa jälissä askeleet oli lähes kiinni toisissaan. Ensimmäisessä jälessä makkaraa oli aluksi joka askeleella ja sitten joka toisella/kolmannella. Toisessa jälessä makkaraa oli koko matkan joka toisella/kolmannella askeleella.

 

Ensimmäisessä jälessä Sinna kiirehti, moni nakeista jäi syömättä. Kerran myös käännähti hetkeksi ympäri noukkimaan nakin. Pikkumatkan meni myös muutaman sentin jälen vasemmalla puolella. Loppupalkka löytyi kuitenkin suoraan. Toisella jälellä Sinna malttoi edetä hieman hitaammin, mutta välillä jälleen seilasi molemmin puolin jälkeä, joten nakkeja jäi välistä. Tälläkin kertaa loppupalkalle löysi kuitenkin ihan suoraan. Eli ihan kivasti kokonaisuudessaan taisi mennä. Jälkien päälle juoksentelua vapaana taemmalla pellolla.

 

Kävelylenkit jälkipellolle ja takaisin menivät keskiarvolla tosi hyvin. Alkuun Sinna ryntäili, mutta tiukka "ä-ä-käsky" sai Sinnan lopettamaan autojen perään sinkoilun. Välillä tai itse asiassa aika usein tuntui, että tässähän on jo lenkillä aikuisen, hyvin käyttäytyvän koiran kanssa Pyörät olivat tälläkin lenkillä edelleen kuitenkin paha pala Tulomatkalla pysähdyttiin venesatamaan ja Sinna sai käydä molskimassa. Vesileikeistä pentu taisikin saada imettyä virtaa itseensä, sillä lyhyt kotimatka meni kepin kanssa riekkuessa ja kotiin päästyä lelut saivat kyytiä!

 

"Ä-ä-käskyä" (tai niin kuin Artolla "äpäp") ollaan nyt yhdistetty myös sisällä haukkumiseen. Viime yö menikin ihanan hiljaisesti, kun parit iltahaukut tyssättiin kiellolla lyhyeen. Yllättävän hyvin toimii! Yleensä ko. äännähdystä on käytetty, jos Sinna tekee jotain muuta luvatonta, mutta haukkumiseen ei olla uskallettu tuolla keinolla puuttua. Ollaan aateltu, että Sinna voisi aatella: "Jee, melutaan yhdessä " Millanin innoittamana uskallettiin kuitenkin moista kokeilla Hänhän käyttää tiukkaa sihahdusta kaikkeen luvattomaan. Tarkoituksena on, että äännähdys on napakka ja ajoitukseltaan oikea, ja että ihminen osoittaa eleillään olevansa tosissaan. Ei kuitenkaan saa olla vihainen tai suuttumusta osoittava.

 

Sinna osaa nykyään todella ihailtavasti ootella kaupan pihassa tms. Alla kuva eilisestä loikoilusta, kun Tiia on kioskilla käymässä.