Sinna aloitti sopivasti lauantaina juoksunsa, kun tehtiin aamulla lähtöä Helsinkiä kohti  No ei muuta kuin vähän lakanaa häkin suojaksi ja juoksutyttö autoon. Ihmeen vähän Sinnan käytöksestä huomaa tällä kertaa juoksuja – lukuun ottamatta miljoonia liruja lenkeillä.

Hesaan Tarun ja Antin luo saavuttiin kasin maissa illalla. Siitä porukka lenkille ja Sinna autoon häkkiin, josta lisätilan vuoksi otettiin väliseinä pois. Yöllä pari-kolme Sinnan pikkulenkitystä ja muutoin Sinna nukkui yönsä autossa juoksujen vuoksi. Ilmeisen rauhallinen yö oli tytyllä ollut, kun lakanakin oli pysynyt häkin pohjalla paikoillaan. Ja paikka autolle oli tosi rauhallinen, luulenpa, ettei pikkutiellä ollut yön aikana liikettä ollenkaan. Sinna tuntui viihtyvän ensi kertaa autossa yön yli ollessaan ihan ok: ei ollut ylitsepääsemätöntä ilakointia, kun pääsi häkistä ulos ja mielellään hyppäsi takaisin häkkiin lenkkien jälkeen.

Pääsiäissunnuntaina ajeltiin Hesasta Tammisaareen Hollandroy-kenneltapaamiseen. Aurinkoista päivää viettämään oli saapunut hurjasti ihmisiä ja koiria: 23 koiraa (?). Hienoa oli nähdä suurimman osan koirasta tulevan niin hienosti juttuun ja löytävän kaltaistaan leikkiseuraa. Päivän alkuun kuulumisten vaihdon jälkeen/lomassa päästettiinkin koiruliinit kahdessa porukassa leikkimään: pikkuiset 11-viikkoiset U-pennut muodostivat oman söpöliiniryhmänsä ja aikuiset koirat muodostivat pellolla oman rymyryhmänsä  Pojat olivat varsin kiinnostuneita ”juoksevasta” Sinnasta ja välillä Sinnan perään muodostuikin varsinainen possujuna. Tosi hyvin tulivat aikuiset tai lähes aikuiset koirat pellolla juttuun keskenään. Jännä oli myös huomata, kuinka Sinna ja Minke-holskunarttu antoivat toisilleen automaattisesti tilaa eivätkä edes käyneet moikkaamassa toisiaan. Minke nimittäin kuulemma ei hirveästi toisista nartuista välitä. Kyllä ne vaan lukee toisiaan niinkin pienin elein, joita ihmiset ei huomaa

Sinna ja komea Mosku

Pellolla riitti tilaa juosta

Leikkien jälkeen koirat pääsivät Liisa Kukkasen kameran eteen (kuvia tulossa myöhemmin) ja leikkimielisiin lajeihin: kinkkujonon syönti mahdollisimman nopeasti tai kananmunan nouto. Sinnan kanssa kokeiltiin esine-etsintää kananmunalla. Kananmuna kerkesi ottaa ihmisen hajua itseensä Tiian käsissä vain noin minuutin, jonka jälkeen Tiia kävi piilottamassa munan lautarojukasaan ja Arto lähetti Sinnan etsimään. Selvästi Sinna jotain etsi (ja tarkasteli myös Tiian jäljet), mutta ihan heti ei munasta vainua saanut. Kun muna löytyi ja Sinna tökkäsi sitä nenullansa, Arto kehui hurjasti ja antoi namia. Loppuun koitettiin vielä, suostuuko Sinna ottamaan kananmunan suuhunsa. Ottihan se, mutta naskalihampaat lävistivät munan

Alkuillasta suunnattiin Kirsi Viikin opastuksella hakumetsään. Sinnalle otettiin talven varikkoreenien jälkeen muistutuksena kaksi maalimiestä muistikuvina. Sinna näki, kun maalimiehet lähtivät metsään, Tiia vei Sinnan hetkeksi syrjempään, jonka jälkeen Sinna sai valita, kumman maalimiehen valitsee ensin. Sinnan valinta oli selvä, joten lähetys vasempaan. Aika laiskaa oli Sinnan juoksu ja pikkuisen kaartoi, mutta suoraan löysi kuitenkin, kun irtosi onneksi tarpeeksi syvälle. Tokalle maalimiehelle meno oli hieman suorempaa ja reippaampaa. Hyvin maistui taas namit vierailta maalimiehiltä ja tyty pysyi maalimiehillä Tiian saapumiseen saakka. Kiitti maalimiehille ja Kirsille! Kivat muistutteluhakureenit metsäkauden alkajaisiksi

Tapaamisen lopuksi jäljellä olevat koirulit pääsivät vielä telmimään ja nyt oli sekaisin kaiken ikäsiä koiruleita. Ihanasti pikkuiset U-pennelitkin Katla ja Veka taapersivat isompien perässä tutkimassa ja leikkien mallia oppimassa. Hirmu rohkeita, reippaita ja avoimia ja hitsin suloisia olivat kaikki paikalla olleet U-pennut ja kivan oloisia omistajiakin pikkuisilla

Sinnalla ja serkullaan Riesalla oli tosi samankaltaiset leikit ja ruumiinkieli sekä ulkonäöstäkin löytyy paljon yhtäläisyyksiä.

Myös Sinnan täyspikkusisko Katlalla on paljon yhtäläisyyksiä isosisko Sinnan kanssa

Pomppuja löytyy!

Kasa!

Sinna ja Obama

Katla ja Veka

Kahdeksan aikaan illalla lähdettiin ajamaan kotio kohti ja Varkaudessa pysähyttiin huoltiksen pihaan parin tunnin unille autossa. Kotona oltiin tänä aamuna viiden aikaan.