Perjantaina lähdettiin extempore varikkoharkkoihin. Lakan betonin varikolla oli jälleen niin paljon traktoritrafiikkia ja yksi junakin, että Sinna pysyi visusti pitkässä liinassa. Kaksi ekaa maalimiestä oli piilossa isojen lavojen välissä tuulen yläpuolella. Ekasta Sinna sai vainun melkein heti lähetyksen jälkeen ja pinkoi suorilta maalimiehen luokse. Kiristyvä liinakaan ei perässä haitannut päättäväistä menoa Tokasta maalimiehestä Sinna ei heti saanut hajua, vaan koiruli tarkasteli enempi väylän oikeaa puolta. Hieman maalimiehestä ohi mentyään Sinna ilmeisesti vainun sai, mutta joutui vielä hieman tarkentelemaan paikkaa ennen kuin löysi. Viimeinen maalimies oli hallin seinämän vieressä olevan rojukasan takana/alla/välissä. Taas Sinna etsiskeli väylän oikeaa puolta enempi (tarkasti roskikset mm. hyvin tarkkaan), joten ei saanut hajua. Sinna ja Arto heittivät lenkin ja tulivat uudelleen hallin vierustaa, jolloin Sinna tajusi tsekata rojut. Aika kauan sai penikka kasoissa pyöriä ennen kuin löysi reitin maalimiehelle.

 

Tänään oltiin sitten kaupungin varikolla, missä vuorossa oli temppukerta, joka tällä kertaa koostui: vieraan ihmisen kanssa taluttimessa kulkeminen, nostaminen ja kantaminen vieraan ihmisen toimesta sekä esine-etsintä. Ekassa harjoituksessa Kati kävi Sinnan autosta ja namein haki siltä kontaktia ja kävivät kiertämässä ison hallin Arton ja Tiian jäädessä autoille. Kivasti Sinna kuulemma kontaktia otti ja hyvin totteli käskyt autolla (neiti kun ei saa ryntäillä autosta omin päin). 

 

Kantamiset meni tosi hyvin, varsinkin siinä vaiheessa, kun Sinna hokasi, että tästähän saa namia! Sinnaa kantoi kaksi eri ihmistä. Välillä vaihto tapahtui suoraan sylistä toiseen. Nostamista koitettiin myös peitolla: Sinna makaamaan peiton päälle ja neljä ihmistä nostaa peitolla Sinnaa. Ihan kivasti Sinna panikoimatta osasi olla, mutta maassa se ei kyllä koko aikaa pysynyt.

 

Viimeisessä harjoituksessa avohalliin oli viety yhteensä kymmenen esinettä, joista viisi oli pieniä esineitä ja viisi namitäytteisiä pusseja. Sinna lähti esine-käskyllä hyvin hommiin ja kierteli paikkoja, muttei heti löytänyt mitään autojen ja rojujen seasta. Arto kulki jonkin verran mukana. Jossain vaiheessa käveltyään jo muutaman kerran yhden esineen ohi, Sinna bongasi kellon. Kehut ja palkka. Ja homma jatkui vielä toisen esineen verran, mistä Sinna sai selvästi hajun ja joutui oikeasti käyttämään nenuansa, että pumpulitäytteinen pussukka löytyi