Sinna on päässyt aina mukaan, kun mennään Polvijärvelle salille. Eli ollaan tehty eka lenkki ja sitten Sinnuli on takki päällä autossa ootellut meiän saleilun ajan. Eilen otettiin lenkin alkuun tottista hiekkakentällä (lumen peittämällä sellaisella). Seuraamista, luoksetulon loppuasentoa ja hyppyä. Seuraaminen oli tosi napakkaa ja innokasta ja Sinna ei häiriintynyt vaikka Arto kierteli ihan läheltä "henkilöryhmää".. eli Tiiaa  Eteenistumisista puolet oli vinoja, puolet hyviä. Arto seurautti Sinnan sen jälkeen kiikkujen ohi pyörätien varteen "hyppyesteelle" (=reilu puolimetrinen puomi). Tässä seuraamisessa kontakti katkeili, varmaan kun maisemat sen verran vaihtuivat, niin piti tsekkailla, minne ollaan menossa.. Kaksi ekaa hyppyä meni tosi hienosti edes takas ilman apuja. Sitten iski Sinnalla epävarmuus/tylsistyminen/hajujen kiinnostaminen päälle ja joutui muutaman hypyn veivaamaan vahvoilla avuilla. Viimeinen vielä sitten onnistunut ilman apuja lähempää estettä. 

 

Tottiksen jälkeen pieni lenkki kylillä, johon kuului myös hiukan "bh-harjoittelua" eli Sinna kiinni kaupan pihaan. Hengattiin hetki näkyvillä ja hetki kulman takana piilossa. Yhelle tosi läheltä (juuri hihnan ulottumattomissa) kulkevalle naiselle rähisi, muutoin oli kiltisti.

 

p.s. Toissa yönä Tiia heräsi, kun Sinna itki aina välillä. Toinen oli jumittunut sängyn alle takapäästään ja lavoistaan eli makasi kylellään eikä mahtunut kääntymään mahan kautta, että pääsisi ylös. Voi toista, pitikö se vielä koittaa, josko kaksivuotiaana mahtuisi edelleen sängyn alle nunnumaan

 

p.p.s. Viime viikolla Arto kävi Sinnan kanssa naapurin pihalla jutskailemassa. Naapuri kertoi laittaneensa "metän elukoille" ruokaa (perunamuusia ym) astiassa pihalle. Oli kuulemma ruoka hävinnyt. En kuitenkaan usko, että syöjää kannattaa lähteä kovin kaukaa metsästä arvailemaan, sillä Sinna saapui paikalle tyhjää astiaa kantaen Lintujen läskit on kuitenkin onneksi sen verran korkealla puussa ja vielä hyvän verkon takana, että niihin ei Sinna pääse tassuiksi. Ollaan koitettu "opettaa", ettei Sinna menisi naapurin pihalle saakka, mutta se ei ole kovin "mustavalkoista", kun välillä naapuri itse kutsuu Sinnaa, kun Sinnuli on pihalla Eipä se haittaa, jos Sinna kerta on toivottu vieras.. Ja ajaa se naapurin kisunpentu Sinnan pois pihaltaan, jos se sinne liiaksi tunkeilee