Perjantaina lähdettiin keskipäivällä ajelemaan kohti Haminan Rotikkoa ja holskuleiriä. Haminan keskustassa tehtiin pidempi pysähdys ja Sinna pääsi keskustakävelylle. Vaikuttavan oloinen paikka! Leirille oli osallistujina yhteensä noin 20 koiraa, joista Sinna ainoana edusti pitkäkarvoja Kuulemma kiintiöpitkäkarva..

Perjantain iltaohjelmaan perillä Rotikossa Sinnalla kuului tottista ja leikkimistä. Ei ollut tarkoitus ottaa Sinnalle perjantaina enää mitään, mutta aateltiin, että se ehkä voisikin olla hyvässä vireessä autossa istutun päivän jälkeen. Ja niin se olikin! Vaikka oli ennättänyt iltaruuankin jo vetäistä, kiinnosti makupalojen ja patukan kanssa tottistelu pikkuista silti Otettiin kontaktiseuraamispätkiä vauhdista, pari perusasentoa ja luoksetulo kentältä pois. Hieno likka! Illalla vielä mukavan riehakkaat leikit ensin Huugo-karkkarin kanssa ja sitten Nipsu-lyhytkarvan kanssa

Lauantaiaamu olikin Sinnalla sitten hieman verkkaisempi.. Pentu oikoi vain kyljellään jalkojaan, kun Tiia nousi ylös Päivän lajina oli etsintä. Pudotetun esineen nouto oli meille uusi juttu. Ensimmäisellä yrityksellä Sinna lähti innoissaan pudonneen pipon perään ja kiikutti sitä Artolle päin mutta kaarsikin sitten kohti ojaa ja jätti pipon sinne Seuraavat yritykset helpotettuina niin, että Arto oli jo valmiiksi lähempänä Sinnaa ja heti kun Sinna nappasi pipon suuhunsa, työnnettiin jo namia nassuun. Sinnasta huomasi, että jo tässä ekassa harjoituksessa sen into hiipui

Seuraavana oli vuorossa esineruutu. Meillä oli takana kaksi hyvin onnistunutta kertaa esineruudun kokeilemista ja tälläkin kertaa alku näytti lupaavalta. Arto hetsasi pipolla ruudussa ja jätti pipon sinne. Sinna ampaisi lähetyksestä matkaan mahtavalla nopeudella ja sieppasi pipon suuhunsa! Mutta loppu menikin pelkäksi pipon tiputteluksi. Ja sama juttu huilitauon jälkeen Sinnalla on siis motivaatio etsiä kunnossa, nyt vain pitäisi saada esineen tuomisestakin maailman paras juttu.. Loppuun kokeiltiin niin, että kouluttaja vei esineen ihan pienen matkan päähän ja roikkui esineessä yhdessä Sinnan kanssa kiinni ja yhteisvoimin esine kiikutettiin Tiialle.

Meidän osalta viimeinen juttu lauantaina oli tarkkuusruutu. Sinnan etsittävänä oli muovinen lätkä, joka yhdessä Sinnan kanssa vietiin ruutuun, minkä jälkeen lähetys ruudun reunalta. Hyvin Sinna etsi, vaikka harhautuikin välillä ruudun ulkopuolelle. Heti mahtikehut ja palkka Artolta, kun Sinnan nenu ja hampaat vain koskettivat esinettä. Tämä riitti pikku-Sinnalle ensikosketukseksi tarkkuusruutuun Loppupäivänä vain chillailtiin, sillä päätettiin jättää Sinnan kanssa jälki välistä, kun kerta vaisuutta oli ilmassa. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä hyvät eväät tehdä jälkeä kotonakin.

Sunnuntai lähti heti heräämisestä alkaen aivan eri tavalla käyntiin kuin eilinen Sinna vaikutti innolla olevan mukana, mitä ikinä tehtäisiinkin! Tekemisen kohde olikin sunnuntaina sitten viesti. Lähdettiin koko konkkaronkka metsään ja meitä kyllä alkuun hieman hirvitti, mitä tulee käymään.. Sinnan kanssa ollaan otettu kotosalla vain kahdet viestin aloitusreenit, jolloin muita koiria ei ole ollut ja matka on ollut lyhyt. Nyt Sinna ja Arto lähtivät yhdessä muiden koirien kera B-pisteelle jättäen Tiian noin 100 metrin (?) ja yhden mutkan päähän odottamaan. Eka lähetys oli vahvoilla huutoavuilla ja Sinna ampaisi matkaan hirmuista kyytiä välittämättä tippaakaan muista koirista tai ihmisistä. Hieman oli jarrut jumissa ja se juoksikin vajaan metrin Tiiasta ohi, mutta heti tuli ottamaan kehut ja palkan vastaan. Lähetys Tiialta Artolle (joka siinä vaiheessa oli jo kahden mutkan takana noin 200 metrin päässä) menikin jo sitten paljon vähemmillä ääniavuilla Viimeinen juoksu olikin sitten jotain aivan uskomaton Arto lähetti Sinnan matkaan Tiian vielä odotellessa radiopuhelinten välityksellä tietoa siitä, että Sinna on valmis lähtemään. Yhtäkkiä mutkan takaa pyyhälsikin pikkuneiti täyttälaukkaa korvat putkella ja Tiia tajusi aloittaa kehumisen ja tsemppaamisen  Tähän oli voittajafiilis lopettaa 

Leirin loppuun Sinna pääsi pellolle riekkumaan vielä Ykän kanssa Anteeksi kuvien paljous, mutta kun ne vaan oli niin söpiksiä yhdessä Kovin vaikuttuneita oltiin myös Ykän tottiksesta ja muutenkin hienosta käytöksestä sekä avoimuudesta ja sosiaalisuudesta Ehkä meille lyhytkarvakin sitten joskus

Reissun loppuun käytiin vielä kaupunkikävelyllä Haminassa. Olipa mukava lomamatka yhdistettynä reenaamiseen ja uusiin holskuihin ja holskuihmisiin tutustumiseen Erkkarissa nähdään! Etsinnästä tehdään luultavastikin sitten joskus Sinnan "eläkelaji" ja viestiä voitaisiin alkaa ottaa jollakin tavalla (kotona/Josepan reeneissä) viikko/kuukausiohjelmaan.

p.s. Sinna ja Hollandroyn koirat ylipäänsä saivat kehuja